Morjee!
Jälleen yksi viikko takana ja sunnuntaita pukkaa. Aika tuntuu valuvan käsistä kuin merivesi sormien välistä. Puoltoista kuukautta jo takana Singapore elämää ja kyllä on menny nopeesti.
Syy nopeaan ajan kuluun on selkeästi koulu. Siellä tuloo nyt vietettyä aikaa monesti niin paljon että esimerkiksi juuri maanantai ja torstai kuluvat aivan turhan nopeasti.
Joka tapauksessa maanantai meni taas koulussa. Meillä oli 1 quiz aiheesta Circuits & Control Systems, joka meni tietenkin ihan reisille. Ei siinä ketään, ei oo nii paha rasti painoarvoa kun tuolla ei ole niin hurjasti kun kunnon tenteillä, mutta vatuttaahan aina turhat kämmit. Sulautetuissa ryhmämme Singaporelaisosasto tuntuu olevan vähän turhankin kassalla kaikesta. Ryhmän johtajana oleva tyttö on melkosen pahasti Suomipoikien varjossa. Meillä piti olla jo edellisellä viikolla pääohjelman Flow Chart tehtynä. Monilla ryhmillä olikin, mutta meillä oli vain raakile. En ollut ikinä moisia tehnyt, mutta kun katselin miten kassalla jengi oli meidän ja muiden ryhmissä, oli aika tarttua ohjaksiin.
Ei aikaakaan kun viime viikon tunnilla meillä oli jo maikan mukaan luokan paras esimerkki Flow Chartista. Maken tuella ja muutamalla kysymyksellä maikalta siitä selvittiin.
Nyt pitäis vaan osata sitten koodata sarjaliikenne kuntoon. Mikäs siinä, itse sen valitsin sillä tuntui mielenkiintoisimmalta vaihtoehdolta. Jätimme kaikki melkein jo valmiit aiheet tytöille ja yhelle dudelle joka näyttäytyy silloin tällöin. Näytetään miten homma futaa kun Suomipojat rupee stressaamaan.
Tiistai meni liikunnan merkeissä. Roaming Day on nykyään järjestään Exercise Day tai muuta liikuntaan viittaavaa...
Meillä oli tosin mielessä mennä myös Sentosaan, mutta se meni sitten ohi kun en saanut itteäni sängystä ylös. Lähimme vasta iltapäivästä koululle salille ja uimaan.
Salilla oli kohtuu tunkua: patsastelijoita, tyhjäntoimittajaa ja oikeesti niitä jotka tekivät jotain.
Paikallinen nuoriso on selkeästi kiinnostunut vain treenaamaan järjestään ylävartaloa, kuten tosi miesten kuuluu. Tissit, haba ja yläselkä on kova sana. Sitten kun niitä painoja on nostellut ni on kiva ihailla itseään salin peileistä niin että muutkin varmasti huomaavat.
Joo...
On siellä sitten sitä ihan fiksunkin olosta väkeä jotka treenaavat kauttaaltaan aina jaloista lähtien.
En tällä viikolla treenannut vielä jalkoja, vaan keskityin hoitamaan tuon olkapään kuntoon perjantain sulkapalloa varten. Edessä siis kaksi perättäistä treeniä käsiä.
Make aloitti tutkimukset joululomastamme. Suunnitelmissa oli 10 päivän rentoutumissessio Indonesiaan Balille. Lennot tuli buukattua ja hotellihuoneen varaamishelvetti saatiin orastamaan. Bali on Aussien todella suosima lomakohde jotain muutama down and under kaveri voi tulla vastaan.
No mutta se tiistaista.
Keskiviikkona oli tarjolla pitkästä aikaa kulinaristisia elämyksiä, sillä Tamyee oli luvannut viedä meidät syömään erästä paikallista herkkua nimeltään Curry Fish Head. Kyllä, kalan päätä curryllä höystettynä. Ensi kuulemalta kuulosti hieman oudolta, sillä aikaisempien kalan syöntikokemusteni nojalla kalan päässä ei ole juurikaan mitään syötävää?
Keskiviikko aamuna oli myös toinen quiz aiheesta Power Electronics and Drives. Se meni vielä enemmän reisille kuin CKTCS quiz. No mutta ei ketäs, en viiti ressata. Sinäänsä vatuttaa kun se oli ainoa quiz koko kurssilla. No joo, tentissä sitten paree.
Pakko myöntää, että syytän hieman singaporelaisia kanssa opiskelijoitani tappiosta. Luokassa oli tenttitilaisuudeksi niin hirvittävä meteli etten oikeasti pystynyt keskittymään. Kuuntelin kun vieressä olevat opiskelijat vaihtoivat vieressä tietoutta saadakseen parempia pisteitä.
Miksi täällä on niin?
Singaporen Polyissä on oppilaiden feedback systeemi käytössä. He antavat palautetta opettajista tämän järjestelmän kautta joka prosessoidaan sitten koulun johdossa. Palaute vaikuttaa suoraan opettajien palkankorotuksiin, etenemismahdollisuuksiin jne. Joten arvata saattaa miksi maikat välttävät oppilaiden huonoa palautetta.
Toisekseen, juteltuani usean singaporelaisen aikuisen kanssa aiheesta Singaporelainen nuoriso, on selkeästi havaittavissa nuorison pilaantumista. Tämä siksi, että hyvin voinnin kasvaessa aikuisilla on varaa hemmotella lapsiaan ja samalla työkiireet etäännyttävät vanhemmat lapsistaan.
Kyllä kyllä, eli Suomi ei ole ainoa maa missä nuoriso on täysin pilalla. Täällä ollaan kovasti samalla kurssilla. Niin joo, täällä on muuten vanha Suomen koulutus sydeemi, eli te vanhempaa kaliberia olevat ihmiset siellä jotka jaksatte mun raportointeja selailla, niin muistatte varmasti tämän kansakoulu, ammattikoulu, koulu, opisto systeemi hässäkän.
Vanhanen muuten vieraili täällä kuulemma ihan jokin aikaa sitten mikäli oikein ymmärsin ja keskustelivat ilmeisesti jälleen Singan koulutus sydeemistä. Ovat ilmeisestikin muuttamassa taas systeemiä samankaltaisemmaksi kuin Suomessa?
No mutta takaisin asiaan.
Meillä oli aikaa luentojen jälkeen reilu 1,5 tuntia tehdä projektitöitämme sillä Tamyeellä oli jokin tapaaminen. Riisörtsiä ja diveloopmenttia vaa siitä sitten. . . kahveelle mentiin kumminkin ensin.
No vihdoinhan sitten Tamyeekin vapautui ja lähettiin matkaan. Mesta oli melkosen lähellä koulua, ehkä 10min autoilua ja paikalla. Tanah Merah MRT oli lähin metro.
Tamyee tilaili kaikkea ja me istuttiin alas. Safka tuli piakkoin ja se tarjoiltiin ”share” tyyliin eli monta lautasta mistä voi lapata itselleen lautaselleen mitä halusi. Tamyee selitti, että se on tyypillinen kiinalainen tapa mennä safkalle porukalla, oli se sitten perhe tai kaverit.
Shared sapuskointia, shaissen jauhantaa ja hengailua. Kuulostaa rennolta.
Tammy sanoi kanssa että yleensä Curryn kanssa hän jättää juoman pois, masokismia tai ei, tällä kertaa otettin kumminkin juomat jos hivelisi liikaa.
Curry kalanpää oli isossa Clay pot ruukussa tai kattilassa. Paljon vihanneksia, stydiä lientä ja ite pää jehu eli valtava kalan kallo. Tällä kertaa Tammy otti vain puolikkaan sillä emme olisi jaksaneet kokonaista. Juttu oli siinä että ei se ollut pelkkä kallo vaan siinä oli abaut etu evien jälkeen vielä noin 10cm lihaa messissä ja lihaskerros oli paksu!
Tammy kysyi heti ekana haluaako meistä kumpikaan syödä kalan silmän?
Pitkän hiljaisuuden jälkeen avasin sanaisen arkkuni ja totesin ” I'll do it!”
Älkää kattoko mun tekstiä noin!
Rupesin tökkimään pieneltä vaikuttavaa silmää haarukalla kaivaakseni sen ulos. Tammy totesi vaan ”not like that” otti lusikan ja kaivoi sen ulos. Silmä olikin aivan valtava... MUAHAHAA!!!
Kaivelin silmän lasiaisnesteen sun muut herkut ulos, mutta jätin sidekudoksisen seinämän väliin.
Keräsin vielä tovin rohkeutta mutta en taipunut kiinalaisen silmissä vaan avot, simmu suukkiin ja jauhamaan. Uskokaa tai älkää mutta siinä oli makua! Ajatus silmän mutustamisesta oli tietysti outo, mutta siinä oli kohtalaisen mukavasti makua.
Kalan liha oli todella makoisaa kanssa, curry kastike sopi siihen todella hyvin. Lisäksi Tammy tilasi mustekalaa, sellerin tyylistä vihannesta osterikastikkeessa ja sitten hapan vegyä kananmunalla.
Vegy on siis vaan lyhenne sanasta vegetable, jolla kaikki kasvis jutskat täällä tuntuvat menevän.
Kaikki muu oli törkeen hyvää, paitsi se katkero salaatti tai juuri mikä lie olikaan, joka oli vähän liian voimakkaasti katkero.
Erittäin mainio sapuska.
Tammy heitti meidät vielä Tanah Merah:n MRT asemalle, josta päätimme jatkaa vielä keskustaan shoppailemaan, koska päivä oli vasta aluillaan ja sää mitä mainioin.
Päätimme vieraililla Raffles City Mallilla ja Suntecissa. Tarkoituksena oli löytää ainakin uimashordet ja jotain vänkää. Uima shordet löyty ja muistin kassajonossa kuinka prkl:n hiki tuloo sulista pelatessa ja tein impulsiivi ostoksen mallia rannehikibandut.
Törmättiin paluu matkalla erään räätälin ”sisäänheittäjään”. Mies jakoi tarjouslappuja paidoista ja puvuista ja hinnat olivat melkoosen huokeita. Ainoa, että tarjouksen jonka sait sitten ite liikkeessä ei ollut mitään tekemistä lapun hintojen kanssa. En ostanut mitään, mutta make otti mukaan äreen aamutakin. Hintaa noin 30e, todella äreä takki kerta kaikkiaan. Kyselin perinteisestä kiinalaisesta puvusta ja antoivat tarjouksen 550 SDG. Kuten todettua, en tarttunut.
Make Googlaili vielä illemmalla lisää räätäleitä. Smokkia, pukua ja paitoja. . .Tuloo varmaan raahattua se perinteinen Kiinalainen puku täältä. Rahaa tulee palamaan niin simona. No mutta sitä varten on säästetty niitä kesäduunivarantoja.
Matkaan tarttui vielä Leviksen polo paita, sillä kaksi hyvää valkoista polopaitaani on pilalla. Toisessa on soijatahra ja toisessa kalliissa Espritin paidassani on hikipolttamat kauluksissa... Espritin paita vatuttaa eniten, oli meinaa kallis ku Suomesta sen ostin. Onneks noita Leviksen melkein hyvän näkösiä on irronnu 10e hintaan tilalle. . .
Torstaina oli luvassa taasen liikuntaa keskipäivällä. Päätin treenata olkapäitä ja käsiä notta olisivat kunnossa sitten perjantain sulkisrupeamassa.
Seuraava pätkä lähinnä EP07S jäsenille tai jos sinä lukija olet kiinnostunu matikka ohjelmista. . .Jos ei kiinnosta pätkääkään nii skippaa seuraavaan kappaleeseen. Jees, eli iltapäivällä opittiin matlabissa muuten taasen vänkää uutta. Muistanette ne Piilan blokki diagrammit Z muunnoksesta? Jees, meillä on samoja mut mennään linearisilla systeemeillä eli blokkidiagrammeja joissa on siis siirtofunkkareita ja niitten takasinkytkentöjä. En tiä teistä mutta musta oli ihan mielenkiintonen jutska. Laskettiin matlabilla blokkien sarjaan ja rinnan kytkentöjä ja käsin muokattiin alkutilanne kytkis laskettavaan muotoon. Mikä tässä on se siistein juttu o se et mulle ja Makelle tulee projetkityö, jossa me tehään kontrollisysteemi satelliitinseuranta antennille. Eli satelliitti kiertelee tuolla jossain ja sitten sen antennin pitää seurata sitä. En tiä kuinka diipiks menee, mut Joonas vois olla ainakin tulessa. Mä oon ainakin! Siiiiiistiiiiii.......
Jepu, perjantai oli sitten lyhykäisyydessään 2 timmaa koulua ja sitten illasta pelaamaan sulista. Clementiin taas se helvatallinen MRT reissu. Kämpiltä Clementiin menee tunti. Oltiin ajoissa perillä. Johnny vei meidät eka Coffee shoppiin jossa yksi hänen kavereistaan pitää kojua. Samainen kaveri käy meidän kanssa pelailemassa. Johnny oli ostanut meille taasen jännää hedelmää kokeiltavaksi. Viimekertainen taisi olla Mangostine tai joku, sillä aussi dude lausui sen ainakin mangostiin. En oo satavarma mutta keltanen se oli ja ihan maukasta.
Tällä kertaa meille oli tarjolla Rambutan tai Rambotan niminen karvainen kaveri. Makella oli vaikeuksia saaha Rambutan auki, koska siihen tarvitsi kynsiä. Autoin miestä mäessä. Rambutan oli hyvää. Maistui hyvin samankaltaiselta kuin viinirypäle, mutta ei aivan. Liha oli samankaltaisella tekstuurilla varustettu. Punainen karvaisa takiainen, sisällä vaaleaa lihaa jonka piilossa kivi. Kiveä ei syödä. Ei ollut edes pahan hintaisia. Katselin kotimatkalla hintoja ja kilon sai 2 taalalla, 3 kiloa 5 taalaa. Olkaluu pysyi kivasti paikallaan koko pelin ajan ja pääsin ehjänä loppu drinksulle. 100 plussat naamariin ja jubailua. Jees.
.jpg)
Lauantaina oli lasten kutsut edessä. Selvisi myöskin ettei Chocletin toisen pojan nimi ollutkaan Anthony niinkuin luulimme vaan Edmund. Aina oppii uutta. Edmundin tyttären Amberin 1 vuotis syndet siis edessä ja arvatkaahan missä ne pidettiin?
No mäkkärissä tietenkin.
Choclet oli sairiksella. Luulimme ensin että menemme Maken kanssa sinne keskenään ja tunsimme itsemme hyvin vaivautuneeksi. Kun olimme lähdössä Choclet totesi meille, että tulee myöhemmin paikalle mikä oli ihan hyvä juttu.
Saavuimme myöhässä, mutta kuitenkin ajoissa sillä olimme ensimmäisten saapuneitten joukossa.
Emme tunteneet muita kuin Edmundin ja tämän vaimon. Vaivautunut fiilis valtasi alaa. . .
Onneksi paikalla oli yksi kaveri joka oli yksin saapunut paikalle ja ilmeisesti kanssa hieman ulkona kaikesta ja saimme kaverista juttuseuraa. John Lennon, aivan, kuten Beatles legenda itse. Tiedä sitten oliko miehen sukunimi jokin kiinalainen, mutta Lennoniksi häntä sanottiin.
Mies oli pelastus, sillä juttelimme hänen kanssaan koko kinkerit.
Lähipiiri kuvautettiin synttärisankariperheen kanssa ja meidätkin kutsuttiin yhteen kuvaan.
Jotenkin meillä oli vaivautunut olo silti. Käsitys perheestä on täälläpäin niin erilainen kuin Suomessa. Kyy..
Kinkerit kestivät sen parisen tuntia ja lähdimme takaisin kohti lepakkoluolaa.
Maken synttärit lähestyy. Menimme Downtown Eastiin noutamaan Hoegardenin 0,75 tuplapäkin missä äree tuoppi messissä. Ostettiin me kahvimaitoakin. . .
Mun stobe meni pakettia purkaessa särölle, mutta nou hätä. Ostan sit toisen jos menee shaisseks.
Mentiin kattomaan paikalliseen Englannin valioliigaa paikallisten seuraan.
Eihän nää osaa sitä hommaa, ryystivä suurin osa kaffetta ja kokista. Me sponssattii taas Tiger tyttöä.
Kysyttii huumorilla millon aletaan saamaan boonusta ostoksista, kuten Tiger paitoja tai ilmasta kaljaa. Sanoi et kyl hän jotain keksii. Ollaan meinaa paikan parhaimpia Tiger asiakkaita, kun paikalliset litkivät vaan Carlsbergia tai Heinekeniä. Muutamat lauantaikaljat siitä naamariin chicken ricen kera ja kotio goisaamaan.
Nyt sunnuntaina kun kirjottelen tässä sängyn päällä voin todeta etten ole saanut juuri mitään aikaiseksi. Pyykkiä on pesty, mutta siihen se sitten jää. Sääkään ei ole mikään ilmiömäinen jotta olisi voinut mennä Sentosaan. Parturissa pitäis vielä kävästä ja ECAPPin joku diipadaapa learning agreement tehrä. Jaa, maanantaina taitaa olla vielä quiz tostakin aiheesta. Voehan...
Vatuiks se kumminkin menee, luen minkä kerkiän. . .
Käytiin tossa shoppailee rantakaislamatot jos ja kun toi sää tosta paranoo, niin on sitten Sentosaa varten kunnon vermeet. Samalla tuli kyllä hommattua sateenvarjokin.
Kävin muuten parturissakin. Pesun kanssa miesten kallon karvapeitteen ohennus maksoi järkyttävät 10e ja kävin melkosen hyvässä mestassa. Keesillä mennään taas. Keskustan puljuissa Make sanoi nähneensä sitten ihan Suomi hintaa 20+ euroa. Notta kyllä täälläkin voi rahansa kampaukseen tunkea samalla tavalla kun Suomessakin.
Näin tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti