Maanantai ja lisää koodausta, mutta sunnuntain progression jälkeen homma alkoi näyttää valoisammalta. Maanantai toi vielä lisäuskoa siihen että ehkä tästä tulisi vielä jotain...
Iltasella mentiin moikkaamaan Jugia tohon paikalliseen, ei tosin otettu kaljaa. Juteltiin vaan mukavia.
Tiistaina oli taas yksi niistä lukemattomista Roaming Daystä. Päivän teema oli sota, sillä suunnitelma oli käydä tsekkaamassa Changista Johore Batteryn mega kanuunat ja sitten Sentosan Fort Siloso.
Lähettiin puolen päivän aikaan ja busalla sekoiltiin tohon naapuriin. Johore Battery on muistaakseni alun perin kolmen mega kanuunan hmm 150mm? muodostama puolustus hässäkkä. Siitä piti tehdä erikoisen vasta 90-luvulla löydetyt salaiset lataus ja varasto tunnelit.
No laitos oli aikasen iso susi... Ei niitä tunneleita ollu tsekattavissa ja se tykkikin oli täysin melkeen purettu. No tsekattiin mestat parissa kymmenessä minuutissa ja lähettiin kohti keskustaa, ajan tuhlausta oli elkää menkö jos ikinä tuutte tänne. Makesta tuli pari hyvää kuvaa tosin.
Jees, matkattiin Tampinesin kautta keskustaan ja Sentosalle. Sentosan uusi huvipuisto ja kasino kompleksi valmistuu kyllä todella nopeesti, huvipuiston kaduilla oli jo cheers-kioski auki ja muutamia muita. Kun tultiin niin paikalla oli vaan rakenteita.
Jees, suunnattiin Siloso beachin päähän jossa sijaitsee myös delfinaario ja se merenalaisputki. Piletit Fort Silosoon maksoi muistaakseni palttiarallaa maltaita ja eikun kiertelemään. Fort Siloso on eräs Singaporen saarille sijoitetuista meripuolustuslinnakkeista. Paikka on ollut nipussa muistaakseni 1800-luvun lopulta ja suurinta käyttöä se koki toisessa maailmansodassa, jossa Singapore otti neniinsä pahasti Jaappaanialaisilta. Myöhemmin tietenkin liittoutuneet voitti Japanin Samurait ja britit sai Singaporen takaisin. Jees, paljon oli kanuunoita ja vahvistettuja maanalaisia käytäviä. Singaporetyyliin ärsyttäviä turisti diipadaapoja oli väsätty kaikkialle, kuten nukkeja jotka sitten "eli" jonkun taustanauhan kautta... joo.
Eräällä käytävällä oli muutaman sotavangin taiteilemia piirroksia, sarjakuvia ja sketsejä Japanilaisista, sekä sotavankeusajasta. Vaikka aiheet olikin vähän ehkäpä ikäviä niin muutamia todella hauskoja frameja oli kyllä seinällä.
Jepu.
Siitä vähän saarilinnakkeen pienoismallia, japanilaisten taktiikkaa, merivalvontapistettä ja huoltopalveluita.
Missattiin yksi rivistö kanuunoita ja parakki kun mesta oli jo menossa kiinni. No enpä usko että maailmaa kaataa. Mentiin seuraavaksi kohti Sentosan näköalatornia, joka on vähän näsineula tyylinen paitsi huomattavasti pienempi. Suhattiin jotain random rantareittiä pitkin, joka loppupeleissä heitti meidät hurjan lenkin kautta melkein paikkaan josta lähettiin.
No otettiin seuraava random reitti Imbiah walk ja se vei tornille.

Singaporesta saa ettiä kyllä alkuperäistä, tuo metsän läpi menevä polku oli täynnä kaikennäkösiä kyhäelmiä vesialtaista kasvirakennelmiin.
Saavuttiin tornille, mutta jäi kokeilematta kun 10min katseluajasta sai pulittaa 12 taalaa...
Jokin vanha bygga siel oli muutettu hupikäyttöön ja näkymät oli ilman torniakin ihan jees.
Jatkettiin matkaa sille hurjan kokoselle Merlion näköalatornille siinä toivossa, että se olisi ilmainen.. aika epätoivo.. Muistaakseni Merlion näköalatorni maksoi 12 tai 15 taalaa.

Kuvaa vielä monoraililta kaupunkiin.
Mentiin vielä Vivo Cityyn safkalle ja sitten paineltiin kotio. Make yritti vielä vähän parannella meidän Power electronicsin kytkistä jonka demo olisi seuraavana päivänä.
Keskiviikko ja powerin demo, no päästiin koululle niin eihän se homma sitten futannu yhtäs niiku oltiin kuviteltu. Saatiin jotain nippuun, homma oli pelittäny aikasemmin paree, mut ny se kiukutteli ja demo meni vatuiks vaikka korjailtiin abaut 1.5h. No ei se mitään. Kyy me ihan jees bongot vissiin saatiin, mutta harmitti vähän.
Iltapäivällä tahkottin taas ECAPPin projektia, se pikku hiljaa parani. Meidän kello ja LCD näyttö sekoili aina välistä ja aiheutti pään vaivaa. Hiljaa hyvä tuli. Mä kävin protoilemassa meidän CKTCS:n kontrollisetin kytkiksen. Homma pelitti. Miksi se ei futannu viimeviikolla johtui siitä, että protolevyn virtakiskot on ikävästi katkastu levyn puolivälissä. Miksi? no en kyy yhtään tiedä... dorka joka tommosen on keksiny...
Torstaina oli Advancedin demo ja meikä oli aivan tulessa. Selitin kaiken levystä ja mun ratkasuista, sekä maken filtteri ratkasut. Maikka totes, että tuntuu olevan meillä niin hyvin hallussa toi levy ettei haastattelua tarvita, mutta Singaporelaisvahvistuksemme Rayner joutui piinapenkkiin sillä maikka kyllä huomas ettei kaveri oo tehny mitään asian eteen. Mä annoin sille tehtäväks suunnitella niinkin yksinkertainen asia kuin trankkukytkin led tilailmasimella ja senkin laiskotteli. Tein sen itse.
Levy vastasi kaikkia vaadittuja speksejä ja Full Mark tais tulla. Tehtiin jotain oikein.
Jouduin opettamaan Raynerille koko levyn signaalitien, kun eihän se osannu edes lukea kytkistä....
Pääsi maikan piinapenkistä sitten mun neuvoilla läpi. Kehunko itteeni liikaa? No en voi sille mitään, olin kerranki suunnitellu homman niin hyvin, että maikaltakin tuli "This is the optimal design".
Hyvä fiilis kuulkaa. Olihan se ehkä vähän helppo projekti mut silti.
Jäätiin vielä protoamaan CKTCS levy varmasti toimintakuntoseks ja moni muu ryhmä tuli kysymään meiltä apua tohon advancedin proggikseen. Kattelin kytkiksiä läpi ja oli kyllä välistä semmosia McGyver ratkasuita että ihan hirvitti. No meidän ryhmän kytkiksen designin paloja on varmaan kohta leiskoissa kun sieniä sateella...
Mentiin sapuskoimaan uudeksi peruskauraksi muodostunutta Chinese cooked foodia ja sen kautta kirjottamaan kirjastoon CKTCS selkkaria, jonka deadline olisi samana päivänä kello 18. Nou hätä, väänettiin shaissea tuutin täydeltä ja homma oli liitteitä vaille valmis ennen labraa.
Demottiin kontrolli ja homma futas. Liitteet pritattiin, haastattelun kautta himaan. Mentiin haastatteluun niin Lucas heitti meille"I got to think something challenging for you guys, because you know everything" Vastasin yhteen kyssäriin väärin... dumb arse. Helppoon vielä...
Perjantai meni koulussa ECAPPin kimpussa, paranee ja paranee. Häläri ääni ei meinannu toimia, mutta ny toimi. Lähettiin hengailemaan keskustaan Rafflesiin ja syötiin La Pau Satissa. Mentiin Raffles Placen MRT asemalle ja Maken suuntavaisto oli tällä kertaa aivan sekaisin. Käveltiin melkein Chinatowniin asti.. No näkipähän vähän maita ja mantuja, esim Far East Plazan. Siellä on muuten paljon baareja ja länsimaalaisia niitä kansoittamassa. Ilmeisesti tulevat duunipäivän jälkeen istuskelemaan oluensa ääreen.


Vetästiin pöperot naamariin ja päätettiin lähteä kattomaan olisko Pasir Risin paikallisesta tuttu Beer Auntie, joka siirtyi Punggoliin huonon myynnin vuoksi, nykyisellä asemapaikallaan Punggol Plazalla.
La Pau Sat, Wanha Wet Market joka muutettu sapuskalaksi.
No ei muutakun MRT ja vielä päälle LRT alle ja avot oltiin Punggolissa. Jugin mukaan Punggol oli ennen semmonen ranta mesta, jossa oli kohtalaisen vähän asutusta ja semimaneita biitsi paikkoja. Nykyään Punggolissa kohoaa hillitön määrä abaut 15-16 kerroksisia HDB taloja, tiet on laakeita ja muutamasta nurkasta löytyy jonkin näkönen Hokka, Hawker tai muu food centre. Talojen lukumäärän nähden safkaa on yllättävän vähän tarjolla.
Noustiin Punggol plazan food courtille ja kaarrettiin nurkan taakse, Make oli jo menettämässä toivoaan, mutta mä bongasin Lenan (vai onko Lina vaikee sanoo) jo kaukaa. Beer auntie oli suunnattoman ilonen kun näki meidät taas ja raivasi jonkun paikallisen pöytään meille tilaa.
Punggol Plazan Food Court:n ulkopuolella.
Vaihettiin kuulumisia ja Lena tarjosi meille illan tiikerit. Ilmanen olut, parempi mieli. Varmaan oon jo maininnukin niin papat ja keski-ikäiset diggaa katella futista ja vetästä kippoa näillä courteilla. Halvin olut löytyy näistä. Vastaa myös eniten Suomalaista terassi meininkiä, ellei sitten Clarke Quayn turistihelvetti meininkiä oteta lukuun. Nuoret diggaa käydä myös klubeilla, mutta en tod tiä millä rahalla sillä niissä on niiku MEGA kallista. Suomi kalpenee niissä hinnoissa...
Bussi kolmonen sitten illan päätteeksi kotio ja tutimaan.
Lauantaina oli tarkotus mennä kattelemaan Singaporelle kuuluvia pieniä saaria, jotka ovat jo kohtalaisen kaukana Singaporen rantaviivasta. Kohteena olivat St.John's ja Kusu saaret joista ensimmäinen on vanha vankilasaari, joka on muutettu virkistys käyttöön ja jälkimmäiselle on rakennettu temppeli jos kaksikin.
Poikia unetti pitkälle ja päästiin lähtemään vasta päiväsaikaan, lisäksi aikaa meni siihen että haettiin Tampinesista sunnuntain lentonäytöksen piletit. Lauttojen aikatauluista ei ollut suuremmin tietoa, vaan ainoastaan se fakta mistä ne lähtevät. South marina pier, Marina Bayn MRT asemalta parin bussipysäkin välin päässä oleva satamalaitos tarjoaa paattimatkoja kotimaan saarille ja myös muihin naapurimaihin. Tarkalleen en tiedä mitkä paikat ovat listoilla, mutta veikkaisin Indonesian ja Malesian lähisatamat.
Oltiin South Marina Pierillä abaut kakkosen aikaan ja tietenkin hölmön näköisinä turisteina ihmeteltiin ympäri terminaalia monttu auki mistä niitä pilettejä saa. No paikallinen pappa tuli siihen sitten kyselemään mitä me etittiin ja neuvoi tiskille. No oltaisiin päästy viimeseen paattiin kello kolmosen aikaan kyytiin, mutta vierailuaikaa ei olisi jääny kuin 20min per saari joten jätettiin väliin ja otettiin aikataulu mukaan tulevaa varten. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. En oo todellakaan perinyt mutsilta sitä ihme touring meininkiä notta aamusella 6.00 ylös ja seiskalta lähetään jo jonnekin. Ei käy laatuun semmonen. No terminaali löytyy ainakin seuraavan kerran helposti.
Joo, no laiton Sharonille viestiä, että mitäs täällä voi tehdä? Nainen laittoi ohjetta notta Queenstowniiin shoppailemaan halpoja kenkiäkö? Ei kai se huonokaan ratkaisu ole, joten otettin MRT alle ja kohti Queenstownia. Asemalla lukastiin erittäin epäselkeät busan käyttöohjeet queenswayn ostarille ja tietenkin ammuttiin ensin mestasta ihan metsään. No käpöteltiin takasinpäin ja loppupeleissä apostolin kyyti vei meidät parhaiten määränpäähän. Mestassa oli tosiaan kohtalaisen hyvähintaisia pläägiä, mutta merkkituotteista joutui hyvin usein maksamaan melko samantasoista hintaa kuin esim. Euroopassa tai sitten keskustan turistiliikkeissä. No itselleni bongasin kumminkin kohtuu hintaiset superstarit ja poistuimme paikalta. Kotimatkalla kävimme vielä varrella bongatussa toisessa mini ostarissa ja sieltä tarttui T paita messiin.
Mielenkiinnosta kävästiin testaamassa meidän kolmesta lähiruokalasta se mallia "Rämä". Perushutulla ajateltiin testata, mutta chicken rice mestasta oli roasted kana loppu, mutta höyrystettyä oli kyllä. Safka oli halvempaa, mutta laatu oli ihan kohtalaisen jees. Riisi oli ainakin paree kun normi mestassamme.
Sunnuntaina oli Singapore airshow johon oltiin tilattu piletit lauantaina. Aikasin ylös ja kohti Changi Airportia, josta oli järkätty ilmainen shuttle service pelipaikalle. Sää on ollut koko viikon todella hyvä ja ei se sunnuntainakaan näyttänyt pettävän meitä. Messuille oli hurjat turvatarkastukset ja massiivinen ihmistunku. Aamusella oli todella hyvä olla liikenteessä sillä messuhalli oli puoli tyhjillään ihmisistä ja liikkuminen oli helppoa, lisäksi ilmanäytökset oli muutenkin vasta puolelta päivin. Harmi ettei tajuttu mennä ulkokentälle ensin jossa olis ollu taistelukopteria ja hävittäjää joihin olis saanu mennä istuskelemaan. No ei voi mitäs.
Tankkereille oma parkki... Pihalla koneita.. Sisätiloissa pienoismalleja, tuotteita, palveluita...
Pikkasen oli tuo messuhalli jotenkin ahdistava, tuntui että olisi tullut asemarkkinoille meinaa kaikkialla oli ohjusta, miehittämätöntä konetta, hävittäjää, tankkia, jopa sukellusvene...
Tuo luftahansan deluxe kone oli ihan manee: makkaria, loungea, leffaa....
Nojoo, poimin muutaman elektroniikkafirman nimen jos vaikka joskus pitäisi töitä hakea ulkomailta. Mentiin ulos vihdoin ja aurinko porotti täydellä laidalla. Niihin harvoihin koneisiin joihin olisi päässyt tutustumaan oli järjettömät jonot. Ei paljoa jonottaminen houkuttanut joten lähettiin vaan kattelemaan mitä kentältä löytyisi.
Puolenpäivän holleilla oli lentonäytösten aika. Odotettiin kyllä "Singapore Air showlta" enemmän lentonäytöksiä, mutta toisin kävi. Enemmän nämä vaikutti asemessuilta kuin lentonäytökseltä... No muutama kone saatiin taivaalle heittämään kieppiä ja muuta temppua. Kamera oli paikalla.
Singaporen ilmavoimien F-16

Singaporen ilmavoimien Longbow Apache ja F-16
Singaporen ilmavoimien Longbow Apache
US Airforce A-10 Thunderbolt 2
Korean ilmavoimat Aermacchi M346 (epäilen kyllä, että muutos ohjelmassa ja oli F-50)
Eurocopter EC 130
Australian ilmavoimat General Dynamics F-111
Lentonäytösten jälkeen mentiin vielä expo halliin kattelemaan. Ulos uskaltautunut star wars storm toopper hemmo teki kohtalokkaan virheen, suostui kuvattavaksi yhden intialaisen perheen kanssa ja mies oli samassa paikassa vielä vartin päästä... Intialaiset on muuten huomattavasti välinpitämättömämpiä kuin kiinalaiset. Todettua monta kertaa, otat kuvaa ja intialaiset hyökkää tulilinjalle vaikka näkevät että joku kuvaa, kiinalaiset sentään jonkun verran venaavat... nojoo.. En halua vaikuttaa rasistiselta, mutta kun todettua niin todettua.
Tässä vaiheessa halli oli aivan täynnä ja liikkuminen tuskaisen hidasta, mutta viilentymään oli pakko päästä. Samalla tuli vilastua vielä muutama paikka joka oli aamusta jäänyt väliin.
Hyvin ilmailuhenkisiä näyttelykappaleita...
Ilmailut oli nähty ja päätettiin lähteä tsekkaamaan Changi Villagen ruoka, sillä Jukka oli sanonut, että sieltä saa hyvää ja halpaa pöperöä. Kokeiltiin jälleen standardisoidulla Chicken ricella ja annos oli halpa: 2,50 muistaakseni ja keitto oli ilmaista. Safka oli oikein jees, musta paree kun meidän oman ruokamestan vastaava.
Jatkettiin matkaa Changi Beachille kerta sää oli niinkin loistava. Tosin tässä vaiheessa naama alkoi olla niin kärähtänyt ettei olisi kandennut. Unohtui meinaa aurinko rasva. Uskokaa tai älkää niin meidän ei ole tarvinnut laittaa rasvaa täällä muuta kuin silloin jos menee aurinkorannalle. Balilla oli pakko vetästä greasea pintaan, mutta Singa on ollut ihan erilainen. No nyt kärähti naama ihan huolella.
Changi Beach on hieman samankaltainen rantapuisto kuin esimerkiksi Pasir Risin puisto. CB:stä lähtee myös muutamia paatteja Pulau Ubinille ja Malesiaan.
Silta biitsille, botskeja Pulau Ubinille ja Make
Mentiin istuskelemaan biitsille ja mietittiin maailman menoa, sekä katseltiin maisemia.
Lentonäytöksen iltapäivälennot hakivat vauhtia kivasti biitsin yläpuolelta ja otin muutamat vauhdin haut talteen.
Joops, ei siinä sen kummosempaa. Naamat tulessa kotio... safkaa ja sillain... Tunattiin iltasella vähän ECAPPia kun projektin palautus olisi maanantai... homma oli melekee jees.