lauantai 27. helmikuuta 2010

Tenttiviikko



Maanantai alkoi hyvin. Mentiin tenttiluokkaan tyytyväisinä ja ihmeteltiin kun meille oli tarjolla inssimatikan 2 kurssin main exam. Lucas sattui olemaan valvojana ja toivotti onnea tenttiin. No ihmeteltiin siinä sitten mitäs helvettiä tää tentti tässä tekee ja Lucas tuli kattomaan. Näytettiin meidän tenttilistaa että tommonen tommonen tentti pitäs olla tässä luokassa. Lucas tähän vaan, että pojat toi teidän tentti on huomenna...
Oltiin siis päivää liian aikasin tentissä...
No ei siinä ketään... sattuuhan sellasta? ai ei? vähän saa jäässä olla.
Mentiin lukemaan kirjastoon, safkan kautta kotia...


Tiistaina koitti sitten ehkä se natsein koe eli CKTCS. Tentti oli taas selkeesti valmisteltu meitä ihan ajatellen. Kaksi tenttiä jotka oli liitetty prujuihin treeneiksi oli taas hieman kaukana tuosta. Keksivät meille selkeesti jännää. No oli siinä samanlaiset osiotkin kun edellisissä mutta vänkää ettivät meille kyllä. Ite tentti meni ihan hyvin. Veikkaisin semmosta 80-90 markin repäsyä. Hyvät fiiliksest siis jäi, mutta se yleensä tarkottaa sitä että tentti meni vatuiks. No ei voi mitään.

Tentin jälkeen otiin sovittu, että Sharonin kanssa lähetään vetäsemään dinnerit ja erittäin spesiaalit sellaset, meinaa Chili crabia ja laksaa. Jees, meidän piti mennä big eateriin syömään, mutta ilmeisesti paikka oli kiinni kun sharon ei saanut lafkasta ketään puhelimella kiinni. No vähän jouduttiin häsläämään busseilla sen takia mutta nou hätä. Mentiin Joo Chiat Placeen ja Sharon bongas meidät talteen.
Mentiin yhteen "paikalliseen" mestaan joka oli todella rauhallinen. Sharon sai tehdä taas tilailut sujuvalla kiinalla ja me annettiin ohjeet mitä olis jees testata. Rapu myydään kiloissa ja Sharon pyysi abaut kilon kokosta. Päätettiin ottaa yksi Chili Crab ja yksi Black Pepper Crab. Naaras ja uros ravut. Maku eroa meinaa löytyy sukupuolten väliltä. Ravut on laki missä turistia ja paikallistakin kusetetaan täällä eniten. Joskus kokki keittää rapua liikaa jolloin liha menee paskaks ja kutistuu olemattomiin, mutta tästä mestasta Sharonilla oli hyvät kokemukset. Saatiin kilonen rapu ja 1,2 kilonen. Otettiin astetta paree rapumalli jonka hinnaks tuli 42 taalaa kilo. Lisäksi Sharon tilasi meille kiinalaisittain tehtyä Hokkien Meetä. Mestan spesiaalia. Oli muuten hyvää.
Ravut oli tosi hyviä ja täyttäviä. Kuori on hakattu rikki aterijoitsijalle ja jäljelle jää vain kuoriminen ja syöminen. On muuten jees tavaraa kuulkaa. Ei tullu ikävä kyllä kuvaa...

Oltiin ihan täynnä, mutta lähettiin ettimään kumminkin Katong Laksaa. Matkalla poimittiin "dumplingit" messiin joka on tavallaan sissimuonaa, mutta mega hyvää. Sillee niiku mikroateria? mut vaa käsin tehty ja oikeesti hyvää. Dumplingissa on joko makeeta tai suolasta lihaa sisällä ja riisiä. Lisäksi siellä voi olla kananmunaa. Otin makiaa ilman kanan munaa.
Laksa mesta johon mentiin oli ihan lähellä Kämyn hotellia jossa yöpyi. Semmonen kun 328 Katong Laksa. Laksa on todella mausteista ja kermaista nuudelikeittoa jossa on semmosia hiton simpukoita, fisumassasiivuja ja jotai muuta. Hyvää on kyllä, mutta ei sitä joka päivä söis.

Laksa jäi puoliväliin kun olin niin samperin täynnä jo ravuista. Mentiin vielä Tsingtaolle läheiselle Hokka centerille Joo Chiat kadun läpi kivasti kävellen. Saatiin tytöiltä kivasti öögaa, no asiakkaitahan ne haki. Joo, Joo Chiat on vähän erikoinen katu, sanovat mestan olevan uusi Geylang, mutta safka niin Geylangissa ja Katongissa on maan parasta. Kyy..

Keskiviikkona mentiin kertailemaa koululle. Tarkotus oli kävästä myös simmailemassa, mutta ku siihen päästiin niin jouduttiin toteamaan että altaat oli varattu henkilökunnalle ja urheilutoiminnalle. No otettiin busa keskustaan ja haettiin thaimarketista Maken broidille shordet ja mä hain militarikaupasta tarviketta. Matkaan tarttui taas sugar cane juomaa.. soon hyvää, ainakin jos se on tehty oikein.
12 himaan... Make otti paikallisessa C&R, mun ei tarttenu kun olin safkannu mun Dumplingin koululla. Makee liha malli oli muuten hyvää! Ja on muuten täyttävää, pieni hiton sachet..

Torstaina oli Powerin tentti. Meni ihan kohtalaisen hyvin. Veikkaan pistesaldoks 80-95Marksin haarukkaa. Hyvät vibat. Luettiin hyvin vähän perjantain advancedin tenttiin ja mentiin uimaan. Uiman jälkeen kiinalaisen kautta himaan varailemaan hotlaa Bangkokin pysäkkiä varten. Oltiin sovittu että mennään Sharonin kanssa vetäsemään Ah Loy Thaita mutta naikkonen ehdotti että mentäisiin vetämään proper kiinalaista dumpling meininkiä. Oltiin messissä. Safkala on suuri ketju joka valmistaa kaiken sapuskan käsin.
Jepu eli sekoiltiin ittemme ensin Orchard Paragoniin ja sitten Wisma Ariaan joissa itseasiassa molemmissa on se sama sapuskala, mutta Sharon vaan juoksutti meitä.
Jees, eli ekaks Sharon sano että mennään Paragoniin, mutta kun oltin jo siellä niin sano että Wismassakin on sama pulju ja Wismaan päädyttiin.
Mestan nimi tais olla semmonen kun Din Tai Fung ja iso ketju on tämä. Monessa maassa Aasian alueella ja väsäävät erinomaista kiinalaista. Spesialiteettina nämä pikku dumplingit.
Sharon tilas meille kahenlaista dumplingia, vähän jotain kinukki tofua, paistettua riisiä, possun leikettä, rapupaistosta ja kaikkee siistii. Ja safkasta känäkuvaa:
Täytyy sanoa, että oli muuten hyvää.




Sika hyvää, kannattaa kokeilla jos eksytte. Ei tuo halpaa ole, mutta ei tommosta joka päivä syö.

jees, kirjottelen lissee myöhemmin..

lauantai 20. helmikuuta 2010

Kertauksen aika

Vähiin käy ennen kuin loppuu.. Aika menee niin nopeesti. Ei täältä veke haluais tulla, mutta kai se on pakko. . . No maanantai ja kertausta. Mitenkään en jaksanut kiinnostua. Yritin kumminkin. Vähän teorian tynkää, joka pitäisi osata ulkoa tentissä, kertasin äksiisimäisesti kuuppaani... Kytkiksiäkin ja kaavoja pitäisi osata ulkoa. Suurin osa kaavoista on annettu kyllä tentissä erillisenä kokoelmana. CKTCS:n natsikoe alottaa kivasti tenttiviikonkin..

Tiistaina mentiin Jusan kanssa Malesiaan Johor Bahruun.
Tästä lissee myöhemmin...

Jees, eli lähettiin kohti Woodlandsin Checkpointia aamusta ja abaut 11 aikaan oltiin byrokratian kourissa. Siirtyminen Johor Bahruun onnistuu ihan SBS:n busalla. Eli busa alle ja kun tuut check pointille, leimaa ittes ulos jolloin tuloo "ride suspended" leima korttiin. Sitten Byrokratiaa hoitamaan ja kun se on ohi niin uudestaan bussiin istumaan ja kohti Johor Bahrua. Johor Bahrun puolella joutuu vielä uudestaan immigraation hampaisiin eli busasta ulos ja kassalle. Kassalta taas busaan...

Mentiin City squaren shoppailukeskukseen syömään ja vedettiin länsimaalaista.
Sapuskan jälkeen oli aika keksiä jotain tekemistä, no lähettiin taksilla kärräämään kaiken maailman nähtävyydet läpi alueelta. "Opas" joka meille tarjoutu mukaan oli tietenkin joku helvetin ukottaja ja väännettiin hinnasta vielä lopuksi mutta selvittiin kohtalaisella tappiolla. Kuvaa tulee jahka Makelta irtoaa.
Johor Bahru oli kyllä melkosen tylsä paikka... Singaporelaisten ja turistien ukotus siellä kuulemma kukoistaa. Aika mitään sanomaton jotenkin, Balilla oli huomattavasti mukavampaa vaikka sielläkin on sitä ukotusta. Ei hyvä tämä. Saa nähä mitä tuloo kun mennään sinne Kuala Lumpuriin ja Pulau Tiomanille... toivottavasti iha hyvä meininki.
Joo, reissun mielenkiintoisuudesta kertoi se, että oltiin Malesiassa järkyttävät 3 tuntia..

No päätettiin poistaa tylsyyttä menemällä Yishuniin tiikerille. Istuttuamme paikalla sen kaksi kappaletta, törmäsin kusilaarilla random jenkkiin, joka kyseli mistä meikä on. No oli innoissaan kun Angh Mo väkeä löyty ja kysy maistuuko kalja? no pyysin liittymään seuraan ja se oli iso vika tikki.
Philadelphialainen jenkki todisti mulle taas sen kuinka idiootteja jenkit on. Omahyväistä junttia jaksettiin kattoa sen abaut tunnin ja yhden tarjoilijalta anteeksi pyynnön verran ja sit piti vaan sanoa et gotta go. Joo... kuuluisaa kakkoskansalaiseksi luokittelua tuli aasialaista ja sitä rataa... Joo ei näin. Mentiin veke...

Keskiviikkona oli hieno päivä, kokeet tulossa ja kämpässä itkevät kakarat. Yhtälöön oli mainio ratkaisu Changi Beach ja lekottelu muistareita lukien.
Pakattiin luentomuistarit ja laskukamat mukaan ja iskeydyttiin rantaan. No ensin käytiin kyllä Haianese chigu ricella joka oli mega halpaa, 2 taalaa pieni annos ja 3 iso. Taalan kokis.
Jos en ole vielä selventänyt niin Changi Beach on pitkän semi hyvän rantaviivan viherpuisto. Palmua ja silleen. Ihmiset paljon picnikillä ja telttailemassa. Ite istuttiin sissityyliin persiillään maassa. Changi Beach on Changi Villagessa. Tuosta muutama foto. Rannasta ei oo tosin...




Ei siinä mitään sen kummempaa. Luettiin ja laskettiin palmun varjossa niin kauan kunnes tuli pimeetä ja oli pakko lopettaa. Mentiin sitten sapuskoimaan ja himaan.

Torstaina oli aika vääntäytyä kuntoilemaan taas pitkästä aikaa. Mentiin safkan kautta kirjastoon laskemaan ja lukemaan. Annettiin safkan vähän laskeutua ja aivojen pehmetä laskemiseen ja kun aivot oli tarpeeksi homeessa otettiin uinti keikka.
Kotiin paluumatkalla hogattiin Jukka kaljalla paikallisessa, mentiin jubailemaan mukavia. Meidän on pitkään jo pitänyt käydä Jukan luona syömässä. Jukka lupasi tarjota meille hernekeittoa. Kuulosti äärimmäisen hyvältä! Tosin keikka vaan on peruuntunut erinäisien aikataulusovitusongelmien sun muiden takia, mutta viikon päästä viikonloppuna olisi kuulemma tarjolla.
Otettiin siinä seuraksi yhet tuiman carlsberg tädin raijaamat lisenssioluet ja paineltiin kotio nukkumaan. Ei ole vieläkään hyvä tämä Carlsberg... Saati se uusi beer auntie.

Perjantaina oli jälleen luvun aika. Meidän oli illalla tarkotus mennä pelaamaan sulkapalloa jotta voitaisiin heittää Johnnylle ja Marialle salmiakkia. No vastausta koodeihin ei tullut joten lähettiin moikkaamaan Jussia, Malcolmia ja kumppaneita Boat Quay:hin. Olivat porukalla karaokebaarissa tinttaamassa. No otettiin siitä vauhtia ja kävästiin kattomassa muutama muukin baari kuten Ezkibar joka on eskimotyylinen. Mesta on kylmä ja sen "eteisessä" on joku jää hässäkkä. Sitten kateltiin pari karaoke baaria kuten Up ja floor 82.

Lauantai meni jumittaessa. Juostiin Chocletille taas lisää rahaa sähköön kun oli joutunut 24h dutyyn ja mittari näytti 6 taalaa. Koirakin kusetettiin... jumitusta.

Sunnuntaina otettiin viimeinen raastava vääntö lukua jälleen Changi Beachilla. Lukeminen semmosessa lämpimässä merituulessa palmun alla on jotenkin huomattavasti mukavampaa kun keskellä talvea lumen ja kylmyyden sävyttämässä synkkyydessä. Ja tuli oikeesti laskettua paljon.

tiistai 16. helmikuuta 2010

Kiinalaisten kolmen päivän vapaa

Maanantai oli tällä kertaa ECAPPin osalta hyvä päivä, sillä meidän MacGyver ratkasuihin perustuva sulautettu toimi periaatteellisella tasolla. Näytön kanssa oli hieman ongelmia ja se ikävästi välkkyi. Maikka sanoi että laitetaanhan tuo vielä siistiks, pisteitä ei oltas menetetty vaikka välkkyikin, mutta maikka vaan halusi jeesata notta meidän suuri duuni olisi loistava. No näyttö oli semmonen joka aiheutti meille pään vaivaa niin paljon, että se sai laitoksen joskus sekasin. No sitten kun maikka alkoi säätämään, meni koko laitos epäkuntoon... Jouduttiin tekemään ihan simona muutoksia viimesillä hetkillä. Suomipojat väänsivät kuitenkin homman futaamaan. Demosta tuli täydet bongot.

Tiistaina lähettiin kattomaan sitä pohjoista siltaa, joka yhdistää Singaporen Malesiaan. Eli MRT alle ja kohti Woodlandsiä. Luultiin, että se olis ollu se manee joka on kuvissa, mutta se onkin ilmeisesti se läntinen silta.

Kaupunki tuolla Malesian puolella on Johor Bahru. Singaporelaiset tykkäävät lähteä sinne hakemaan halvempia safkatarvikkeita, DVD:tä ja bensaa. Tosin jännää on se kuinka Singaporen hallitus on keksinyt rajoittaa bensarallia. Singaporelaisten autojen tai prätkien tankki pitää olla noin 75% täynnä Checkpoint tarkistuksessa. Jos se on vähemmän niin arvatkaa mitä napsahtaa? kyllä vain, sakot. Muistaakseni 500SGD. Suunniteltiin, että kävästäisiin Johor Bahrussakin samalla kun tällä pallon puoliskolla ollaan ja laitoinkin kyselyä heti Jusallekin jos mies olisi messissä. No mieshän oli heti messissä jahka sopiva rupeama löytyisi. Sää oli kovinkin hanurista, aina ei voi voittaa. Pikkasen tahtoi vesikin ropista taivaalta mutta ei vakavasti.
Bongattiin apinoitakin. Singaporessa pikkasen harvassa, mutta löytyyhän niitä sittenkin. Joo, kohtalaisen turha keikka ehkä. No ei meillä mitään muutakaan ollut oikein ideoina niin minkäs teet.

Sharon oli koululla kyselemässä duuneja. Oli meinaa vaihtanu duunia abaut kuukaus sitten, todennu et pomo on ihan mielivaltanen ja päätti vaihtaa ny taas toisaalle. Otin koodia Sharonille ja ehotti että törmätään IRIS toimistolla ja siitä mennään vaikka East Coast Lagoonille vetämään pöperöä.
Naamat kärähtäneinä saatiin hilpeyttä osaksemme IRIS tutuilta, mutta pokkana vaan ja ilmasta kahveeta. Mentiin Lagoonille ja Sharon näytti hyvän safkapuljun ja sitten tilailtiin. Otettiin Sataytä, rauskua, tomyam merenelävä keittoa, jotain vihanneksia ja riisiä. Hyvää oli ja ei ihan sitä perus 3 taalan hintahaarukkahuttua.

Keskiviikko oli lepipäivä.

Torstaina lähettiin Maken kanssa koulun jälkeen kohti Sim Limiä, sillä Sharonin piti jeesata meikäläistä sen salaman metsästämisessä. Oltiin paikalla pikkasen aikasemmin ja sitten Sharon vielä ilmotti, että tuloo myöhässä. No koetettiin keksiä siinä sitten jotain, samalla Sharon ilmotti mulle salaman hinnan ja todettiin, että Euroopasta saa halvemmalla.
Venattiin Sharonia pitkä tovi Bugiksen asemalla ja saavuttuaan otti vielä sapuskan. No viimein päästiin matkaan ja päätettiin käydä kattomassa Peninsulalta ja Funanilta reppua tolle kameralle ja läppärille.
No seikkailtiin tovi ja todettiin, että reppukin on marginaalisesti halvempi ja sen jätin myssyyn puntaroitavaks.
Sharonin piti olla moikkaamassa Ausseihin lähtevää frendiään Simeissä ja siirryttiin sinne. Kävästiin samassa ostarissa, jonka minä ja Kämy tutkittiin sillon Kämyn lähtöpäivänä. Sharon, etti hiirtä ja minä vara shortseja. Kumpikaan ei löytänyt etsimäänsä.
Kaveri tuli paikalle ja oli aika erota omille teillemme. Minä ja Make lähettiin lepakkoluolaan.

Perjantaina oli sitten Chinese New Year. Chinatown jätettiin yhdessä tuumin väliin sillä se on aina niin täynnä väkeä ettei siellä kykene liikkumaan.
Koulun jälkeen lähettiin tsekkaamaan Bugiksen holleilla oleva Army Market, jossa olisi halpaa vaatetta ja lisäksi halusin kävästä Rochor roadilla kahtomassa erään musiikkivermesliikkeen tarjontaa joka tuo Singaporeen kiinalaisen orkesterin soittimia. Meinaa olin kiinnostunut jos semmonen kiinalainen Erhu, joka on kaksikielinen jousisoitin hieman kuin sello, olisi helppo raijata Suomeen.
Etittiin ensin army markettia, mutta päädyttiin läheiseen Thai markettiin ensin. Rakennuksen portailla porukka kittasi Singhaa päivän paisteessa. Bongasin shortsit, mutta jätettiin vielä ostamatta, sillä haluttiin kattoa se army market ensin. No army marketilta ei löytynyt shotseja niin mentiin takaisin Thai puljuun ja ostin shortsit, sukkia ja lompakon. Army marketilta tarttui mukaan haalarimerkkejä ja olkapoletit. Make osti hatun.
Army market rakennuksen food courtilta sugar cane juoma mukaan ja kohti Rochor roadia.
Muistin kyllä kadun nimen jolla musavermeskauppa sijaitsi, mutta en kuollaksenikaan katunumeroa. Tekstaria Suomeen ja tuli jeesiä. Oltiin kivasti kadun toisessa päässä, mutta mikäs siinä kävellessä.
Löydettiin bygga ja viimein puljukin. Kiinnihän se oli mennyt uuden vuoden kunniaksi, joten turha keikka. No joskus toiste sitten...
Palattiin lepakkoluolaan ja valmistauduttiin illan irroitteluihin. Tampinesissa törmättiin Jussin ja sen jonkun maikan kanssa ja suunnattiin kohti Clarke Qaytä. Mentiin yhteen karaokebaariin, jossa oli Jussin paikallisia tuttuja, sekä meillekin tutut Aron ja Kain. Hengattiin siellä tovi ja jatkettiin Orchard Plazalle thaikku diskoon. Se täällä on jännä ettei ainakaan tuo Thai Disco ole discoa nähnytkään, sillä ei siellä mitään tanssilattiaa ole. Live bändi vetää musaa ja tytöt laulaa, sitten kun tytöt ei laula ne tanssii baaritiskin päällä. Musa on vielä kovemmalla kun Fenniassa ja sitten pitäisi yrittää jutella...
Jees, lähettiin aamusta ja mentiin eräälle auki olevalle food courtille vetämään snägäri safkat.
Paikalle ilmaantui jostain kummasta hurjassa sanaharkassa olevat kiinalainen ja intialainen.
Pikku kinukki jotain haasteli intialaiselle ja intialainen oli täysin hiilenä, intialaisen kaveri piti kiinalaisen elossa sillä sen verran olisi ollut epäreilu matsi jos olisivat nujakoimaan alkaneet.
Katosivat yöhön... niin mekin.

Lauantaina oli lepiä. Mentiin illastamaan tohon huonommalle food courtille sillä kiinalaisen uuden vuoden aikaan koko maa menee tyyliin kiinni. Kiinalaisten ainoa hyvä tekosyy pitää se kolme päivää lomaa tai niin paljon kun uskaltavat..

Sunnuntaina suunnitelmana oli hyökkiä onnistuneesti sinne St.Johnin ja Kusun saarille. Oltiin pikkasen myöhässä aikataulusta ja lautta ei venaisi. No kävi ihan hyvät flaksit bussien kanssa ja oltiin 10min ennen lähtöä terminaalissa. Lautta matka kustansi 15 taalaa ja sillä pääsi molemmille saarille. Matkan ensimmäinen legi South Marina Pieriltä St. Johnin ex "penal colony" saarelle oli abaut 15-20min ja toinen Johnilta Kusulle palttiarallaa 10-15min. Sitten niitä kuvia reissusta.

Eka legi.

St. Johnin saari on siis vanha vankilasaari, joka on muutettu virkistyskäyttöön. Paikaan on väsätty uimalaguuneja ja picnic paikkoja. Yksi kahvilakin piti olla, mutta kiinalaisen uuden vuoden takia sekin oli tietenkin kiinni. Ite olin varustautunut veden, kolan ja käpinöitten kanssa, mutta Daniel Craigilla oli nesteytyksen edellytykset vähissä.



Vanhoja vankila rakennuksia oli ihmisten käytössä, ilmeisesti vuokrattavissa etukäteen ja vankilakampus oli muistaakseni ihan yöpymistarkoituksiin.
Lievää hilpeyttä aiheutti natolangan koristamat aidat ja kyltit joissa luki holiday camp. Että näin. Saarella oli myös meribiologinen tutkimuslaitos, mutta tietenkään sinne ei saanut mennä. Ja Singaporelaiseen tyyliin mitään vänkää ei oikeastaan saanut tehdä vaan sakon ja vankilan uhalla kielletään.
Sentosa on ilmeisesti saaren nimen lisäksi myös jokin yhtymä tai järjestö sillä Sentosa "yhtymä" oli rakennuttamassa jotain läheiselle Lazaruksen saarelle, jonne oltaisiin haluttu mennä. Oli meinaa maneen näkösiä mestoja siellä kun lautasta ja saaren rannasta tiirailin. Mutta ei, Trespasserit olisi tietenkin sakon uhalla ja jne meinigillä nakattu veke sieltä.

No otettiin paatti sitten kohti Kusua.

Tokalta legiltä fotoa



Kusun saari on mesta jolle rakennettiin joskus 1900 alussa temppeli, myöhemmin muistaakeni vielä toinen ja siellä on paljon kilpikonnia altaassa. Jos en nyt ihan homeessa ole niin Kusu tarkotti kai kilpikonnasaarta. No jos kiinnostaa tarkempi tietous saaresta niin käyttäkää googlea. Saari on todella pieni ja sekin soveltuu vapaa-ajan lööbaamiseen oikein hyvin. Ihmisiä oli picnicillä ja uiskentelemassa. Samaan tapaan Kusulla on tehty uimalaguunit aallonmurtajineen joissa voi pulahdella. Itseasiassa vesistö näiden saarien ympärillä oli kohtalaisen hyväkuntoisen näköstä, toisin kuin esim. Pasir Risissa.
Ja sitten taas sitä kuvaa.

 


Kiinalainen uusivuosikilppari
Kusulta näki kivasti myös Indonesiaan ja eräälle maneelle saarelle jonne äveriäät paskiaiset pääsivät paateillaan... köyhät uiden.. 
Kilpikonnista sen verran, että kiinalaisten uskomuksen mukaan kilpikonnan koskettaminen tuo hyvää onnea. Jees...

Hengattiin tovi Kusulla, mutta sitten päätettiin lähteä pois ja hyökkiä Jussin kanssa Chinatowniin kattomaan millasta menoa siellä on näin uuden vuoden pyhinä.
Jees, sovittiin tällit Raffles Placen MRT asemalle ja siitä lähettäisiin kävelemään kohti Chinatownia. Make toimi kuvausvastaavana tällä reissulla, jahka siltä saan kuvaa niin laitan tänne.
Keskustassa oli niin hiljaista, huh. Niin kuollutta, kuin jostain elokuvasta ikään. Ostettiin kookospahkula juomat ja lähettiin karulle safkakadulle kaljalle. Olusen jälkeen mentiin brewerksiin vetämään elämyspurilaiset. Ajateltiin, että käytäisiin morjenstamassa porukalla Lenaa Punggolissa. Otettiin MRT alle ja kohti Punggolia. Paikalle kun päästiin niin jouduttiin toteamaan, että koko lafka on säpissä. No kerssi alle ja Pasir Risiin. Siellä turistiin vielä illan mukavat ja painuttiin pehkuihin.

Mainittakoon muuten edellisen viikon tekstiin että sen saaren nimi on siis St. John's eikä James...
En jaksa vaihtaa... Niin angstinen työkalu tämä Blogger.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

ECAPPia, demoilua ja sotahistoriaa

Maanantai ja lisää koodausta, mutta sunnuntain progression jälkeen homma alkoi näyttää valoisammalta. Maanantai toi vielä lisäuskoa siihen että ehkä tästä tulisi vielä jotain...
Iltasella mentiin moikkaamaan Jugia tohon paikalliseen, ei tosin otettu kaljaa. Juteltiin vaan mukavia.

Tiistaina oli taas yksi niistä lukemattomista Roaming Daystä. Päivän teema oli sota, sillä suunnitelma oli käydä tsekkaamassa Changista Johore Batteryn mega kanuunat ja sitten Sentosan Fort Siloso.
Lähettiin puolen päivän aikaan ja busalla sekoiltiin tohon naapuriin. Johore Battery on muistaakseni alun perin kolmen mega kanuunan hmm 150mm? muodostama puolustus hässäkkä. Siitä piti tehdä erikoisen vasta 90-luvulla löydetyt salaiset lataus ja varasto tunnelit.
No laitos oli aikasen iso susi... Ei niitä tunneleita ollu tsekattavissa ja se tykkikin oli täysin melkeen purettu. No tsekattiin mestat parissa kymmenessä minuutissa ja lähettiin kohti keskustaa, ajan tuhlausta oli elkää menkö jos ikinä tuutte tänne. Makesta tuli pari hyvää kuvaa tosin.
 

Jees, matkattiin Tampinesin kautta keskustaan ja Sentosalle. Sentosan uusi huvipuisto ja kasino kompleksi valmistuu kyllä todella nopeesti, huvipuiston kaduilla oli jo cheers-kioski auki ja muutamia muita. Kun tultiin niin paikalla oli vaan rakenteita.

Jees, suunnattiin Siloso beachin päähän jossa sijaitsee myös delfinaario ja se merenalaisputki. Piletit Fort Silosoon maksoi muistaakseni palttiarallaa maltaita ja eikun kiertelemään. Fort Siloso on eräs Singaporen saarille sijoitetuista meripuolustuslinnakkeista. Paikka on ollut nipussa muistaakseni 1800-luvun lopulta ja suurinta käyttöä se koki toisessa maailmansodassa, jossa Singapore otti neniinsä pahasti Jaappaanialaisilta. Myöhemmin tietenkin liittoutuneet voitti Japanin Samurait ja britit sai Singaporen takaisin. Jees, paljon oli kanuunoita ja vahvistettuja maanalaisia käytäviä. Singaporetyyliin ärsyttäviä turisti diipadaapoja oli väsätty kaikkialle, kuten nukkeja jotka sitten "eli" jonkun taustanauhan kautta... joo.
 
Eräällä käytävällä oli muutaman sotavangin taiteilemia piirroksia, sarjakuvia ja sketsejä Japanilaisista, sekä sotavankeusajasta. Vaikka aiheet olikin vähän ehkäpä ikäviä niin muutamia todella hauskoja frameja oli kyllä seinällä.
Jepu. 
Siitä vähän saarilinnakkeen pienoismallia, japanilaisten taktiikkaa, merivalvontapistettä ja huoltopalveluita.

Missattiin yksi rivistö kanuunoita ja parakki kun mesta oli jo menossa kiinni. No enpä usko että maailmaa kaataa. Mentiin seuraavaksi kohti Sentosan näköalatornia, joka on vähän näsineula tyylinen paitsi huomattavasti pienempi. Suhattiin jotain random rantareittiä pitkin, joka loppupeleissä heitti meidät hurjan lenkin kautta melkein paikkaan josta lähettiin. 
 
No otettiin seuraava random reitti Imbiah walk ja se vei tornille.



Singaporesta saa ettiä kyllä alkuperäistä, tuo metsän läpi menevä polku oli täynnä kaikennäkösiä kyhäelmiä vesialtaista kasvirakennelmiin. 
Saavuttiin tornille, mutta jäi kokeilematta kun 10min katseluajasta sai pulittaa 12 taalaa...
Jokin vanha bygga siel oli muutettu hupikäyttöön ja näkymät oli ilman torniakin ihan jees.


Jatkettiin matkaa sille hurjan kokoselle Merlion näköalatornille siinä toivossa, että se olisi ilmainen.. aika epätoivo.. Muistaakseni Merlion näköalatorni maksoi 12 tai 15 taalaa. 



Kuvaa vielä monoraililta kaupunkiin. 
Mentiin vielä Vivo Cityyn safkalle ja sitten paineltiin kotio. Make yritti vielä vähän parannella meidän Power electronicsin kytkistä jonka demo olisi seuraavana päivänä. 

Keskiviikko ja powerin demo, no päästiin koululle niin eihän se homma sitten futannu yhtäs niiku oltiin kuviteltu. Saatiin jotain nippuun, homma oli pelittäny aikasemmin paree, mut ny se kiukutteli ja demo meni vatuiks vaikka korjailtiin abaut 1.5h. No ei se mitään. Kyy me ihan jees bongot vissiin saatiin, mutta harmitti vähän.
Iltapäivällä tahkottin taas ECAPPin projektia, se pikku hiljaa parani. Meidän kello ja LCD näyttö sekoili aina välistä ja aiheutti pään vaivaa. Hiljaa hyvä tuli. Mä kävin protoilemassa meidän CKTCS:n kontrollisetin kytkiksen. Homma pelitti. Miksi se ei futannu viimeviikolla johtui siitä, että protolevyn virtakiskot on ikävästi katkastu levyn puolivälissä. Miksi? no en kyy yhtään tiedä... dorka joka tommosen on keksiny...

Torstaina oli Advancedin demo ja meikä oli aivan tulessa. Selitin kaiken levystä ja mun ratkasuista, sekä maken filtteri ratkasut. Maikka totes, että tuntuu olevan meillä niin hyvin hallussa toi levy ettei haastattelua tarvita, mutta Singaporelaisvahvistuksemme Rayner joutui piinapenkkiin sillä maikka kyllä huomas ettei kaveri oo tehny mitään asian eteen. Mä annoin sille tehtäväks suunnitella niinkin yksinkertainen asia kuin trankkukytkin led tilailmasimella ja senkin laiskotteli. Tein sen itse. 
Levy vastasi kaikkia vaadittuja speksejä ja Full Mark tais tulla. Tehtiin jotain oikein. 
Jouduin opettamaan Raynerille koko levyn signaalitien, kun eihän se osannu edes lukea kytkistä....
Pääsi maikan piinapenkistä sitten mun neuvoilla läpi. Kehunko itteeni liikaa? No en voi sille mitään, olin kerranki suunnitellu homman niin hyvin, että maikaltakin tuli "This is the optimal design". 
Hyvä fiilis kuulkaa. Olihan se ehkä vähän helppo projekti mut silti.
Jäätiin vielä protoamaan CKTCS levy varmasti toimintakuntoseks ja moni muu ryhmä tuli kysymään meiltä apua tohon advancedin proggikseen. Kattelin kytkiksiä läpi ja oli kyllä välistä semmosia McGyver ratkasuita että ihan hirvitti. No meidän ryhmän kytkiksen designin paloja on varmaan kohta leiskoissa kun sieniä sateella...
Mentiin sapuskoimaan uudeksi peruskauraksi muodostunutta Chinese cooked foodia ja sen kautta kirjottamaan kirjastoon CKTCS selkkaria, jonka deadline olisi samana päivänä kello 18. Nou hätä, väänettiin shaissea tuutin täydeltä ja homma oli liitteitä vaille valmis ennen labraa. 
Demottiin kontrolli ja homma futas. Liitteet pritattiin, haastattelun kautta himaan. Mentiin haastatteluun niin Lucas heitti meille"I got to think something challenging for you guys, because you know everything" Vastasin yhteen kyssäriin väärin... dumb arse. Helppoon vielä...

Perjantai meni koulussa ECAPPin kimpussa, paranee ja paranee. Häläri ääni ei meinannu toimia, mutta ny toimi. Lähettiin hengailemaan keskustaan Rafflesiin ja syötiin La Pau Satissa. Mentiin Raffles Placen MRT asemalle ja Maken suuntavaisto oli tällä kertaa aivan sekaisin. Käveltiin melkein Chinatowniin asti.. No näkipähän vähän maita ja mantuja, esim Far East Plazan. Siellä on muuten paljon baareja ja länsimaalaisia niitä kansoittamassa. Ilmeisesti tulevat duunipäivän jälkeen istuskelemaan oluensa ääreen.


Vetästiin pöperot naamariin ja päätettiin lähteä kattomaan olisko Pasir Risin paikallisesta tuttu Beer Auntie, joka siirtyi Punggoliin huonon myynnin vuoksi, nykyisellä asemapaikallaan Punggol Plazalla.


La Pau Sat, Wanha Wet Market joka muutettu sapuskalaksi.
No ei muutakun MRT ja vielä päälle LRT alle ja avot oltiin Punggolissa. Jugin mukaan Punggol oli ennen semmonen ranta mesta, jossa oli kohtalaisen vähän asutusta ja semimaneita biitsi paikkoja. Nykyään Punggolissa kohoaa hillitön määrä abaut 15-16 kerroksisia HDB taloja, tiet on laakeita ja muutamasta nurkasta löytyy jonkin näkönen Hokka, Hawker tai muu food centre. Talojen lukumäärän nähden safkaa on yllättävän vähän tarjolla.

Noustiin Punggol plazan food courtille ja kaarrettiin nurkan taakse, Make oli jo menettämässä toivoaan, mutta mä bongasin Lenan (vai onko Lina vaikee sanoo) jo kaukaa. Beer auntie oli suunnattoman ilonen kun näki meidät taas ja raivasi jonkun paikallisen pöytään meille tilaa.

 Punggol Plazan Food Court:n ulkopuolella.

Vaihettiin kuulumisia ja Lena tarjosi meille illan tiikerit. Ilmanen olut, parempi mieli. Varmaan oon jo maininnukin niin papat ja keski-ikäiset diggaa katella futista ja vetästä kippoa näillä courteilla. Halvin olut löytyy näistä. Vastaa myös eniten Suomalaista terassi meininkiä, ellei sitten Clarke Quayn turistihelvetti meininkiä oteta lukuun. Nuoret diggaa käydä myös klubeilla, mutta en tod tiä millä rahalla sillä niissä on niiku MEGA kallista. Suomi kalpenee niissä hinnoissa...
Bussi kolmonen sitten illan päätteeksi kotio ja tutimaan.

Lauantaina oli tarkotus mennä kattelemaan Singaporelle kuuluvia pieniä saaria, jotka ovat jo kohtalaisen kaukana Singaporen rantaviivasta. Kohteena olivat St.John's ja Kusu saaret joista ensimmäinen on vanha vankilasaari, joka on muutettu virkistys käyttöön ja jälkimmäiselle on rakennettu temppeli jos kaksikin.
Poikia unetti pitkälle ja päästiin lähtemään vasta päiväsaikaan, lisäksi aikaa meni siihen että haettiin Tampinesista sunnuntain lentonäytöksen piletit. Lauttojen aikatauluista ei ollut suuremmin tietoa, vaan ainoastaan se fakta mistä ne lähtevät. South marina pier, Marina Bayn MRT asemalta parin bussipysäkin välin päässä oleva satamalaitos tarjoaa paattimatkoja kotimaan saarille ja myös muihin naapurimaihin. Tarkalleen en tiedä mitkä paikat ovat listoilla, mutta veikkaisin Indonesian ja Malesian lähisatamat.
Oltiin South Marina Pierillä abaut kakkosen aikaan ja tietenkin hölmön näköisinä turisteina ihmeteltiin ympäri terminaalia monttu auki mistä niitä pilettejä saa. No paikallinen pappa tuli siihen sitten kyselemään mitä me etittiin ja neuvoi tiskille. No oltaisiin päästy viimeseen paattiin kello kolmosen aikaan kyytiin, mutta vierailuaikaa ei olisi jääny kuin 20min per saari joten jätettiin väliin ja otettiin aikataulu mukaan tulevaa varten. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. En oo todellakaan perinyt mutsilta sitä ihme touring meininkiä notta aamusella 6.00 ylös ja seiskalta lähetään jo jonnekin. Ei käy laatuun semmonen. No terminaali löytyy ainakin seuraavan kerran helposti.



Joo, no laiton Sharonille viestiä, että mitäs täällä voi tehdä? Nainen laittoi ohjetta notta Queenstowniiin shoppailemaan halpoja kenkiäkö? Ei kai se huonokaan ratkaisu ole, joten otettin MRT alle ja kohti Queenstownia. Asemalla lukastiin erittäin epäselkeät busan käyttöohjeet queenswayn ostarille ja tietenkin ammuttiin ensin mestasta ihan metsään. No käpöteltiin takasinpäin ja loppupeleissä apostolin kyyti vei meidät parhaiten määränpäähän. Mestassa oli tosiaan kohtalaisen hyvähintaisia pläägiä, mutta merkkituotteista joutui hyvin usein maksamaan melko samantasoista hintaa kuin esim. Euroopassa tai sitten keskustan turistiliikkeissä. No itselleni bongasin kumminkin kohtuu hintaiset superstarit ja poistuimme paikalta. Kotimatkalla kävimme vielä varrella bongatussa toisessa mini ostarissa ja sieltä tarttui T paita messiin.

Mielenkiinnosta kävästiin testaamassa meidän kolmesta lähiruokalasta se mallia "Rämä". Perushutulla ajateltiin testata, mutta chicken rice mestasta oli roasted kana loppu, mutta höyrystettyä oli kyllä. Safka oli halvempaa, mutta laatu oli ihan kohtalaisen jees. Riisi oli ainakin paree kun normi mestassamme. 

Sunnuntaina oli Singapore airshow johon oltiin tilattu piletit lauantaina. Aikasin ylös ja kohti Changi Airportia, josta oli järkätty ilmainen shuttle service pelipaikalle. Sää on ollut koko viikon todella hyvä ja ei se sunnuntainakaan näyttänyt pettävän meitä. Messuille oli hurjat turvatarkastukset ja massiivinen ihmistunku. Aamusella oli todella hyvä olla liikenteessä sillä messuhalli oli puoli tyhjillään ihmisistä ja liikkuminen oli helppoa, lisäksi ilmanäytökset oli muutenkin vasta puolelta päivin. Harmi ettei tajuttu mennä ulkokentälle ensin jossa olis ollu taistelukopteria ja hävittäjää joihin olis saanu mennä istuskelemaan. No ei voi mitäs.

Tankkereille oma parkki... Pihalla koneita.. Sisätiloissa pienoismalleja, tuotteita, palveluita...


Pikkasen oli tuo messuhalli jotenkin ahdistava, tuntui että olisi tullut asemarkkinoille meinaa kaikkialla oli ohjusta, miehittämätöntä konetta, hävittäjää, tankkia, jopa sukellusvene...
Tuo luftahansan deluxe kone oli ihan manee: makkaria, loungea, leffaa....

Nojoo, poimin muutaman elektroniikkafirman nimen jos vaikka joskus pitäisi töitä hakea ulkomailta. Mentiin ulos vihdoin ja aurinko porotti täydellä laidalla. Niihin harvoihin koneisiin joihin olisi päässyt tutustumaan oli järjettömät jonot. Ei paljoa jonottaminen houkuttanut joten lähettiin vaan kattelemaan mitä kentältä löytyisi.

 
 




Puolenpäivän holleilla oli lentonäytösten aika. Odotettiin kyllä "Singapore Air showlta" enemmän lentonäytöksiä, mutta toisin kävi. Enemmän nämä vaikutti asemessuilta kuin lentonäytökseltä... No muutama kone saatiin taivaalle heittämään kieppiä ja muuta temppua. Kamera oli paikalla.

Singaporen ilmavoimien F-16




Singaporen ilmavoimien Longbow Apache ja F-16

Singaporen ilmavoimien Longbow Apache

US Airforce A-10 Thunderbolt 2


Korean ilmavoimat Aermacchi M346 (epäilen kyllä, että muutos ohjelmassa ja oli F-50)


Eurocopter EC 130

Australian ilmavoimat General Dynamics F-111



Lentonäytösten jälkeen mentiin vielä expo halliin kattelemaan. Ulos uskaltautunut star wars storm toopper hemmo teki kohtalokkaan virheen, suostui kuvattavaksi yhden intialaisen perheen kanssa ja mies oli samassa paikassa vielä vartin päästä... Intialaiset on muuten huomattavasti välinpitämättömämpiä kuin kiinalaiset. Todettua monta kertaa, otat kuvaa ja intialaiset hyökkää tulilinjalle vaikka näkevät että joku kuvaa, kiinalaiset sentään jonkun verran venaavat... nojoo.. En halua vaikuttaa rasistiselta, mutta kun todettua niin todettua.


Tässä vaiheessa halli oli aivan täynnä ja liikkuminen tuskaisen hidasta, mutta viilentymään oli pakko päästä. Samalla tuli vilastua vielä muutama paikka joka oli aamusta jäänyt väliin.
Hyvin ilmailuhenkisiä näyttelykappaleita...

Ilmailut oli nähty ja päätettiin lähteä tsekkaamaan Changi Villagen ruoka, sillä Jukka oli sanonut, että sieltä saa hyvää ja halpaa pöperöä. Kokeiltiin jälleen standardisoidulla Chicken ricella ja annos oli halpa: 2,50 muistaakseni ja keitto oli ilmaista. Safka oli oikein jees, musta paree kun meidän oman ruokamestan vastaava.
Jatkettiin matkaa Changi Beachille kerta sää oli niinkin loistava. Tosin tässä vaiheessa naama alkoi olla niin kärähtänyt ettei olisi kandennut. Unohtui meinaa aurinko rasva. Uskokaa tai älkää niin meidän ei ole tarvinnut laittaa rasvaa täällä muuta kuin silloin jos menee aurinkorannalle. Balilla oli pakko vetästä greasea pintaan, mutta Singa on ollut ihan erilainen. No nyt kärähti naama ihan huolella.
Changi Beach on hieman samankaltainen rantapuisto kuin esimerkiksi Pasir Risin puisto. CB:stä lähtee myös muutamia paatteja Pulau Ubinille ja Malesiaan.

 Silta biitsille, botskeja Pulau Ubinille ja Make

Mentiin istuskelemaan biitsille ja mietittiin maailman menoa, sekä katseltiin maisemia.


Lentonäytöksen iltapäivälennot hakivat vauhtia kivasti biitsin yläpuolelta ja otin muutamat vauhdin haut talteen.


Joops, ei siinä sen kummosempaa. Naamat tulessa kotio... safkaa ja sillain... Tunattiin iltasella vähän ECAPPia kun projektin palautus olisi maanantai... homma oli melekee jees.